Terveen rahapelikulttuurin puolesta ry.
  • Etusivu
  • Yhdistys
    • Yhteystiedot
    • Mitä asioita ajamme?
    • Yhdistyksen säännöt
    • Yhdistyksen historia
    • Tietosuojaseloste
  • Jäseneksi
    • Miksi liittyä jäseneksi?
    • Liity jäseneksi
  • Suomen rahapelijärjestelmä
    • Suomen rahapelihistoria
    • Suomen rahapelijärjestelmä
    • Mikä Suomen rahapelikulttuurissa ja -politiikassa mättää?
    • Apua rahapeliongelmiin
  • Ajankohtaista
    • Kuntavaalit
    • Lausunnot ja kannanotot
    • Blogi
  • Tarinoita
    • Lähetä oma tarinasi

Mikä Suomen rahapelikulttuurissa ja -politiikassa mättää

Tweet

Suomalaiset on Veikkauksen johdolla aivopesty pitämään uhkapelaamista normaalina ja harmittomana ajanvietteenä.


1. Suomalaiset kasvatetaan uhkapelikansaksi.
2. Suomessa rahapelataan liikaa.
Picture
3. Suomessa on liikaa riski- ja ongelmatasolla pelaavia.
4. Myönteinen peliympäristö aiheuttaa haittoja.
Picture
5. Rahapelit sairastuttavat ja aiheuttavat itsemurhia.
6. "Yhteinen hyvä" on toisten kärsimys.
7. Pieni joukko tuottaa kärsimyksellään "yhteistä hyvää".
​8. Pelihaittoja ei ehkäistä eivätkä ne ole vähentyneet.

"Yhteinen hyvä" on toisten kärsimys. Kenenkään toimeentulon ei tulisi perustua toisen kärsimykseen.


9. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat pelaavat eniten.
​10. Veikkauksen häikäilemätön markkinointi.
Picture
​11. Rahapeliongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
12. Rahapeliautomaatit ovat kaikkein eniten haittoja aiheuttava rahapelituote.
Picture
13. Ikärajoja ei valvota.
14. Veikkausta ei valvo kukaan.
15. Suomen rahapelijärjestelmä luo ja ylläpitää epäterveitä rakenteita.
16. Veikkaus ei toimi vastuullisesti.

Rahapeliongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.​
​Veikkausta ei valvo kukaan.


17. Yhteisen hyvän harha.
18. Harhaanjohtavat Veikkauksen luvut ja selonteot
19. Harhaanjohtavat veikkaustermit.
​20. Monopoli ei välttämättä ole paras rahapelijärjestelmä.
Picture
Picture

Monopoli ei välttämättä ole paras rahapelijärjestelmä.
​
Kauppiaat ja media rahapeliuudistusten jarruina.


21. Kauppiaat ja media rahapeliuudistusten jarruina
22. Veikkaus on tehoton organisaatio.

1. ​Suomalaiset kasvatetaan uhkapelikansaksi


Suomessa vallitsee yltiöpositiivinen rahapelaamisen kulttuuri. Suomalaiset on valtionyhtiö Veikkauksen johdolla aivopesty pitämään uhkapelaamista normaalina ja harmittomana ajanvietteenä, mitä se ei suinkaan ole.
​

Erityisesti ns. punaisiin rahapeleihin, kuten urheiluvedonlyöntipeleihin, rahapeliautomaatteihin ja nettiarpoihin liittyy merkittävä riippuvuusriski.
​
Picture
Huolestuttavinta on, että arkiympäristömme on miinoitettu rahapelikoneilla ja muilla pelituotteilla. Miltei jokaisessa kaupassa ja kuppilassa tönöttää rivillinen rahapeliautomaatteja sekä pelipiste urheiluvedonlyöntiä ja muuta uhkapelaamista varten. Kaupat ovat Suomessa kasinoita.
​

Jokaisesta kauppakeskittymästä löytyy myös pelisali.
Kansalaisten, sisältäen lapset ja nuoret, on tällä haavaa mahdotonta elää Suomessa ilman altistumista uhkapeleille ja uhkapelimainonnalle.

​Rahapeliongelmat eivät synny tyhjiössä. Käyttäytymiseen vaikuttaa ain perimän ohella myös ympäristö. Rahapelaamiseen kannustavalla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys.
Varsinkin addiktoivimpien pelituotteiden, rahapelikoneiden pitäminen arkisissa ympäristöissä osoittaa valtiolta, Veikkaukselta, kauppiailta ja poliitikoilta ilmiselvää piittaamattomuutta pelihaitoista.
 
Suomesta on puuttunut järjestäytynyt taho, joka pyrkisi muutamaan pelaamiseen kannustavaa ympäristöä. Toivomme Terveen rahapelikulttuurin puolesta ry:n paikkaavan loven. Tärkeintä on suojella lapsia ja nuoria.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

2. Suomessa rahapelataan liikaa


Kiitos yli 70 vuotta kestäneen aivopesun suomalaiset häviävät rahapeleihin eniten Euroopassa ja kolmanneksi eniten koko maailmassa. 
78 % suomalaisista pelaa rahapelejä.
Me myös häviämme rahapeleihin vuosittain 3 miljardia euroa.
​

Netissä tapahtuva uhkapelaaminen on kasvussa. Vuonna 2019 pelaajista 36 % oli pelannut internetissä: 14 % oli pelannut ainoastaan netissä ja 22 % sekä netissä että kivijalassa.
Yhä useammalla kasino kulkee mukana älypuhelimessa.
Picture
​Toisin kuin Veikkaus ja edunsaajat ovat antaneet ymmärtää, ulkomaisille nettikasinoille pelaaminen on toistaiseksi marginaalista.  THL:n mukaan 87,5 % pelatusta rahasta hävitään Veikkaukselle ja 12,5 % Manner-Suomen ulkopuolisille peliyhtiöille. ​Veikkaususkolliseksi kasvatettu kansa pelaa Veikkauksen pelejä. 

​Väestötutkimusten mukaan rahapelaamisen määrä yhdistyy pelihaittojen määrään. Mitä enemmän ihmiset uhkapelaavat, sitä enemmän siitä seuraa taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja yksilölle ja yhteiskunnalle.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa. ​

3. Suomessa on liikaa riski- ja ongelmatasolla pelaavia


3 prosentilla 15–74-vuotiaista on rahapeliongelma. Se on eniten Pohjoismaista.
11 prosenttia suomalaisista pelaa riskitasolla.
Suomessa on siis 112 000 rahapeliongelmaista ja 397 000 riskitasolla pelaavaa kansalaista, jotka ovat vaarassa luisua rahapeliongelmaisiksi.
 
Kun rahapeliongelmista kärsivien läheiset (790 henkeä) lasketaan mukaan, niin rahapelihaitat koskettavat 900 000 suomalaista.
Picture
​Koska riskitasolla ja ongelmallisesti rahapelaavat usein vähättelevät ja aliarvioivat pelaamistaan, heitä mitä ilmeisemmin on enemmän, kuin mitä kyselytutkimuksista käy ilmi. Myös suuri vastaamatta jättäneiden määrä otaksuttavasti kaunistaa pelitilastoja. 2019 väestökyselyssä vastausprosentti oli 52 %.
Useimmiten vastaamatta jättävät nimenomaan ne, joilla ongelmia on. Kyselyn toteuttamistapa (puhelimitse) karsii myös pois peliongelmaisia, jotka usein rahavaikeuksissaan käyttävät prepaid-liittymiä.
 
Edelleen pelikyselyiden mittareiden pisteytyksen on katsottu antavan liian ruusuisen kuvan riski- ja ongelmapelaajien lukumäärästä. Nykyinen näkemys on, että peliongelmaisuuden pisterajan tulisi olla huomattavasti matalampi kuin mitä on käytetty.
 
Myös termiä riskitasolla pelaava on kritisoitu. Koska riskipelaaminen ei enää ole hallittua, riskipelaajista tulisi käyttää nimitystä ongelmapelaaja.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

4. Myönteinen peliympäristö aiheuttaa haittoja​


Rahapelit aiheuttavat taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Ne eivät koske vain pelaajaa vaan myös hänen lähipiiriään. Haitat ovat usein tuhoisia.
Yleisiä rahapelaajia ja heidän läheisiään koskettavia haittoja ovat mm. pikavippikierre, ylivelkaantuminen, lasten laiminlyönti, rikoksiin ajautuminen, henkinen ja fyysinen väkivalta, asunnottomuus, uniongelmat, stressi, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja itsemurhat.
 
Rahapelit voivat sysätä taloudelliseen ahdinkoon lyhyessä ajassa. Vaikutukset taas ovat kauaskantoisia. Pelaaja saattaa hetkessä hävitä suuria summia rahaa, minkä jälkeen hän pyrkii kompensoimaan häviöitään pikavipeillä ja monissa tapauksissa myös varastamalla ja petoksia tehtailemalla.

​Toipuneen rahapeliriippuvaisen ja kokemusasiantuntijan Villen pelihistoria kertoo, kuinka palkasta hupeni pelaamiseen 970 euroa alle tunnissa.
Picture
​Rahapelihaitat eivät synny tyhjiössä. Ongelmien syntyyn vaikuttaa sekä perimä että ympäristö. On päivänselvää, ettei Suomessa olisi yhtä neljäsosaakaan niistä pelihaitoista mitä nyt, jos rahapelaamista säänneltäisiin kuten muita terveydelle vaarallisia riippuvuustuotteita.
Norjassa rahapelihaitat vähenivät puolella, kun rahapeliautomaatit poistettiin kaupoista.
 
Rajoitusten avulla esimerkiksi tupakointi on saatu Suomessa radikaalisti vähenemään. Maailman eniten tupakoivasta kansasta olemme muuttuneen maailman kolmanneksi vähiten tupakoivaksi kansaksi.
Sama menestystarina tulee toteuttaa rahapelaamisessa.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa. ​

5. Rahapelit sairastuttavat ja aiheuttavat itsemurhia​


HUOM! Jos sinulla tai läheiselläsi on rahapeliongelma, hae apua.
​Rahapeliongelmasta on mahdollisuus toipua. Älä jää yksin.
​Rahapeliriippuvuus on ongelmapelaamisen äärimmäinen muoto. Se on lääketieteellisen tautiluokituksen omaava sairaus, jonka piirteenä on pakonomainen pelaaminen haitoista huolimatta. Pelaaminen jatkuu, vaikka ihminen haluaisi päästä pelaamisestaan eroon.
1,3 % väestöstä sairastaa rahapeliriippuvuutta.

Rahapeliriippuvaisilla on 15-kertainen itsemurhariski verrattuna normikansalaiseen. Itsemurhayrityksiä on enemmän kuin missään muussa riippuvuussairaudessa.
Joka viides rahapeliriippuvainen yrittää itsemurhaa. Näin ei olisi, jos Suomessa aidosti pyrittäisiin ennaltaehkäisemään pelaamista.
Picture
​Rahapeliongelma esiintyy usein samanaikaisesti päihteiden väärinkäytön ja mielenterveyden häiriön kanssa. Tutkimusten mukaan 76 % rahapeliriippuvaisista kärsii depressiosta. Yleisiä samanaikaissairauksia ovat myös kaksisuuntainen mielialahäiriö, ADHD ja krooninen ahdistuneisuus. ​
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

​6. "Yhteinen hyvä" on toisten kärsimys


Suomessa rahapelaamista on markkinoitu ja puolusteltu sillä, että veikkaushäviövarat ohjataan ”yhteiseen hyvään”, urheilulle, kulttuurille ja taiteelle sekä hyväntekeväisyys- ja nuorisojärjestöille.

”Yhteinen hyvä” on Veikkauksen lanseeraama sanapari, jonka sisältö on arvoitus. Miten ”yhteinen hyvä” määritellään? Edustaako veikkausrahoilla avustettava Jäkkälänkankaan juoksijoiden toiminta tai oopperaesitys Figaron häät ”yhteistä hyvää”? Entä akateemisesti koulutettujen lomailun tukeminen, poliittiset nuorisojärjestöt ja veikkausrahaa lobbaavat järjestöjyrien johtamat edunsaajajärjestöt?
​
Picture
Termi on suuri juksaus, jonka tarkoitus on saada kansalaiset uskomaan Veikkauksen ja Suomen rahapelipolitiikan ylivertaisuuteen sekä näkemään pelkästään sen hyvä puoli. Kolikon toinen, epäeettinen ja julma puoli on piilotettu.

Synkältä puolelta löytyvät Suomen rahapelihaitoista kärsivät ihmiset perheineen. Sieltä löytyy toivottomuutta, perheiden hajoamisia, nälkäisiä lapsia, lastensuojeluilmoituksia, huostaanottoja, häätöjä, ulosottoja, varkauksia, petoksia, itsemurhia ja perhesurmia.

​Rahapelit aiheuttavat suunnatonta inhimillistä tuskaa ja kärsimystä. Ja mikä kurjinta, rahapeliongelmaisiksi ajautuvat useimmiten ne, joilla jo muutenkin on elämässään kuormittavia tai traumatisoivia tekijöitä, kuten työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä ja mielenterveysongelmia.
​
Sen sijaan, että yhteiskunta suhtautuu uhkapelaamiseen myönteisesti ja usuttaa kansalaisiaan rahapelaamaan, sen tulee suojella kansalaisiaan, erityisesti juuri haavoittuvaisessa asemassa olevia.
​
Tähän mennessä Veikkauksen edunsaajia on kaihertanut ainoastaan pelko omien rahavirtojensa tyrehtymisestä. Se ilmenee selvästi arpajaislain uudistamisen yhteydessä toimitetuista järjestöjen lausunnoista.
​Jos rahoituksessa on ennakoitavissa tiputusta, järjestöt aloittavat äänekkään ja näyttävän uhkakuvapropagandan. Se kohdistetaan kansalaisiin median välityksellä ja poliitikkoihin suoralobbauksella.​
os ja kun pelihaittoja aletaan aidosti ehkäisemään, on selvää että rahat tulevat vähenemään. Se juuri on ehkäisyn tarkoitus. Kakun syöminen ja säästäminen kuuluu ratkaisemattomien yhtälöiden sarjaan.
 
On sanottu, että Suomessa kansalaisjärjestöt toimivat ”verirahalla”. Kenenkään toimeentulon ei tulisi perustua toisten kärsimykseen. Napanuora Veikkauksen ja edunsaajien välillä on katkaistava. ​
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

7. Pieni joukko tuottaa kärsimyksellään "yhteistä hyvää"


Pieni joukko pelaajia tuottaa ”yhteistä hyvää” kärvistellen itse toimeentulon ja jaksamisen äärirajoilla.
THL:n mukaan 5,2 % pelaajista tuottaa puolet Veikkauksen tuotosta. Joukosta 77 % rahasta tulee riski- ja ongelmapelaajilta.
​
2019 julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan puolet Veikkauksen tuotosta oli peräisisin vieläkin pienemmältä porukalta, 2,2 % pelaajista.
 
23,2 % pelaajista tuotti 80 % rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta.
Rahapeliautomaattien tuotosta 54 % on peräisin riski- ja ongelmatasolla pelaavilta.
Picture
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

8. Pelihaittoja ei ehkäistä eivätkä ne ole vähentyneet


​Rahapelimonopolia perustellaan virallisesti pelihaittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä. Kumpikaan ei käytännössä toteudu.
Pelihaittoja ei ehkäistä, eivätkä ne ole vähentyneet.
 
Pelihaittojen ehkäiseminen onkin EU:lle taitavasti kerrottu satu rahapelimonopolin säilyttämiseksi. Monopolin todellinen syy on Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaaminen rahapelaajien häviöillä.
Picture
Edunsaajien rahoittamiseksi valtio asettaa yhdessä edunsaajien kanssa Veikkaukselle vuotuisen tuloutus-vaatimuksen ja Veikkauksen johtoa palkitaan odotuksen täyttymisestä ja ylittämisestä. Jopa jokaisella rahapeliautomaatilla on tuottotavoite.
Viimeisimmissä valtion budjettikirjassa tuloutusvaatimus on muutettu ”tuloarvioksi”.
Nimi ei muuta tarkoitusta.

Rahapelipolitiikkaa harjoitetaan Suomessa edunsaajien eli säätiöiden ja järjestöjen rahoitus edellä. Vaikka tutkimustietoa pelihaitoista on jo kertynyt kiitettävät määrät, ne on pyyhitty maton alle. Tähän on saatava muutos.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

9. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat pelaavat eniten


Pelaaminen on yleisintä heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla, työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaissairailla sekä kotona lastaan tai omaista hoitavilla.

Rahapelikulutus ja yhteiskuntaluokka korreloivat selkeästi. Suomessa ihmiset, joilla ei olisi varaa hävitä, kuluttavat rahapeleihin tuloihinsa nähden selkeästi enemmän kuin muut.

Picture
Veikkaus onkin sijoittanut rahapeliautomaatteja eniten juuri vähävaraisten asuma-alueille.
Rahapeliongelmien riskiryhmiä ovat myös nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat.
​
Miksi vähävaraiset sitten pelaavat eniten?
Tavallisin syy on rahan voittaminen, toive äkkirikastumisesta, joka vapauttaisi taloushuolista.
Ainut varma pitkän matkan voittaja on kuitenkin aina ja yksinomaan rahapelien tarjoaja.
Köyhä taas köyhtyy entisestään.

Sen sijaan, että valtio nyhtää heikko-osaisilta viimeisetkin lantit, sen tulisi suojella heitä ja tarjota heille mahdollisuuksia parempaan elämään.
Mahdollisuudet eivät avaudu uhkapelaamalla. Ne tuhoutuvat.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

10. Veikkauksen häikäilemätön markkinointi


​​Veikkaus on ainut rahapelifirma, joka saa markkinoida uhkapelejä Suomessa. Verkko- ja ulkomainonnassa se on Suomen suurin mainostaja. Vuonna 2018 Veikkaus käytti markkinointiin 47,3 miljoonaa euroa.

​Mittasuhteiltaan mammuttimainen markkinointi on ristiriidassa monopolin EU-oikeutuksen eli pelihaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen kanssa.
Picture
Veikkaus markkinoi.
Miksi uhkapelejä ylipäätään pitäisi saada markkinoida? Miten se hillitsee pelaamista? Ei kansalaisille markkinoida tupakkaakaan, mikä on yksi syy tupakoinnin jatkuvaan vähenemiseen.
 
Veikkauksen aggressiiviselta ja päälle vyöryävältä markkinoinnilta ei voi käytännössä välttyä. Erityisen huolestuttavaa on, että sille altistuvat myös lapset ja muut haavoittuvaisessa asemassa olevat, kuten rahapeli- ja mielenterveysongelmaiset.
60 % apua hakeneista rahapeliongelmaisista kokee, että Veikkauksen mainonta lisää heidän pelaamistaan. Tämä ei liene yllätys. Onhan markkinoinnin ainut tarkoitus myynnin kasvattaminen.
 
Kilpailu- ja kuluttajavirasto onkin näpäyttänyt Veikkausta. Sen selvityksen perusteella Veikkaus ei aina noudata omia markkinoinnin vastuullisuusperiaatteitaan eikä rahapelien markkinointia koskevia säännöksiä. Selkokielellä: Veikkaus rikkoo lakia.
 
Kansalaiset ovat tehneet vuosina 2017 – 2019 noin 30 ilmoitusta Veikkauksen epäeettisestä ja vastuuttomasta mainonnasta Poliisihallitukseen. Ilmoitukset eivät kuitenkaan johda mihinkään. ”Sanktiona” toimii se, että Veikkaus vetää överimainoksensa pois. Näin tapahtui mm. kesällä 2019 Veikkauksen kohua herättäneiden ns. terapia-mainoksen ja Keno päivärutiinksi –mainoksen kanssa.
 
Poliisihallitus ei ole antanut Veikkaukselle yhtäkään uhkasakon sisältävää markkinointikieltoa eikä huomautusta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan se kertoo pyytäneensä lausuntoja Veikkaukselta. Lausunnolla se omien sanojensa mukaan ”ohjaa toimintaa mm. tuomalla esille, miten viranomainen soveltaa lain säännöksiä sekä voi esittää tulkintaa siitä, onko tietty toiminta lainmukaista. Toiminnan muuttamista/uusia toimenpiteitä voidaan edellyttää”.
 
Huomautuksia ja uhkasakkoja lukuun ottamatta Poliisihallituksella ei ole keinoja Veikkauksen taltuttamiseksi. KKV toteaa, että lain rikkomisesta langetettavien markkinointikieltojen ja uhkasakkojen tulisi olla nykyistä tuntuvampia. Mutta entä jos niitä ei edes langeteta?
 
Arpajaislaki on jäänyt torsoksi. Veikkauksen on mahdollista soveltaa ja tulkita sitä miten tahtoo. Se koettelee kepillä jäätä julkaisemalla millaisia tahansa eettisesti mauttomaksi luokiteltavia mainoksia. Jos joku valittaa jostain Poliisihallitukselle, se vetää kyseisen mainoksen pois ja vetoaa tulkintaeroihin.
Veikkaus voi myös tahallaan rikkoa hyväksyttävyyden rajoja näkyvyyden parantamiseksi.
 
Veikkauksen toimitusjohtajan Olli Sarekosken sanoin: ”Ei ole olemassa kaiken kattavaa yksityiskohtaista ohjetta, miten kampanjat tulisi toteuttaa. Poliisihallitus lähestyy meitä jälkikäteen, jos heillä on eri tulkinta. Tämä on aivan normaali prosessi. Viime kädessä asia ratkaistaan markkinaoikeudessa. Toistaiseksi näin ei käynyt.”
 
Veikkaus ei saisi markkinoida haitallisimpia ns. punaisia pelejä, mutta se saa antaa niistä ”pelikohde-informaatiota”. Nämä kaksi eivät siis ole mainoksia. Eivät Veikkauksen eivätkä Poliisihallituksen mielestä. 

Picture
Tämä ei ole poliisihallituksen mukaan mainos vaan tuoteinfomaatio.

​Arpajaislaissa ei ole määritelty riittävän tarkasti, millainen markkinointi on liiallista tai missä kulkee vihreiden eli vähemmän haitallisiksi luokiteltujen pelien ja punaisten eli haitallisimmiksi luokiteltujen pelien välinen raja. Veikkaus luo mainos kerrallaan itse markkinointisääntelynsä rajat.
Suomenmaassa ei ole toista yritystä, jolle sallittaisiin sama.
Picture
Tämä ei ole poliisihallituksen mukaan mainos vaan tuoteinformaatio.

KKV linjaa, että suuri osa rahapelien markkinointiongelmista johtuu laveasta sääntelystä. Rahapelien markkinointisääntelyä olisi uudistettava ja selkeytettävä. Mallia pitää ottaa tupakan ja alkoholin markkinointirajoituksista.
 
Maailmassa on maita, joissa rahapelien markkinointi on kielletty tai rajoitettu. Tällaisia maita ovat Euroopassa mm. Italia, Belgia ja Kypros. Belgiassa on kiellettyä mainostaa rahapelejä televisioissa. Italiassa rahapelien mainonta on kielletty kokonaan. Kielto koskee myös urheilun ja kulttuurin sponsorointisopimuksia.
 
Tavanomaisen markkinoinnin ohella Veikkaukselle täysin ilmaista mainosta tarjoavat rahapelaajien tappioista hyötyvät tahot kuten kauppiaat ja edunsaajajärjestöt.  Kauppojen ja kioskien rahapeliautomaatit, pelipisteet uhkapelikrääsöineen ja –kyltteineen sekä mm. Veikkaus-logot urheilijoiden asusteissa ja järjestöjen esitteissä edustavat markkinointibudjetin ulkopuolista näkyvyyttä.
 
Vaikka edunsaajajärjestöjä ei velvoiteta mainostamaan Veikkausta sen logolla, niin miltei jokaisen kansalaisjärjestön nettisivuilla ja esitteissä se komeilee. Niin järjestöt ohjaavat suomalaisia pelaamaan Veikkaukselle. Tälle on kehitetty hieno termi: kanavointi. Kanavointi tarkoittaa, että Veikkaus ja edunsaajat yllyttävät suomalaisia pelaamaan Veikkauksen pelejä ulkomaisten nettikasinoiden sijaan. Että rahat sataisivat niiden laariin.
Veikkauksella on myös oma piilomainoskanava: Inhimillisiä uutisia.
Sen avulla Veikkaus valkopesee uhkapelaamista julkaisemalla positiivisia ja empatiaa herättäviä tarinoita avustustettavien ”hyvistä teoista”.
​
Myös Veikkauksen asiakaskortti on mainos.

​Miksei kortissa muuten varoiteta rahapelaamisen riskeistä ja vaaroista?

Picture
Veikkauskortti

EU-tuomioistuimen linjausten mukaan rahapeleihin hävityn rahan ohjaaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin voi olla vain toiminnan myönteinen liitännäisseuraus. Tuomioistuimen mukaan rahapelien mainonnassa ei ole sallittua korostaa häviöiden käyttämistä yleisen edun mukaiseen toimintaan.
Harhaanjohtavaa brändimarkkinointi on kaksinaismoralistista ja mitä ilmeisemmin EU-tuomioistuimen linjausten vastaista.
 
Ehkä hämäävin piilomainonnan muoto on median julkaisemat Veikkauksen voittajatarinat. Tämäkään markkinointi ei maksa Veikkaukselle mitään ja Julkisen sanan neuvosto on siitä antanut langettavan päätöksen. Sillä ei ole ollut vaikutusta.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

11. Rahapeliongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi


​​Suomessa rahapelaamisessa on korostettu lähes yksinomaan sen tuottamaa hyötyä yhteiskunnalle. Käytetäänhän rahapelaajien häviöt ”yhteiseen hyvään”, kun ne ohjataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
 
Rahapelihaitat aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kustannuksia kuin tuottoja. Suomessa kustannuksia ei ole katsottu tärkeäksi selvittää, mutta kansainvälisiä tutkimuksia asiasta löytyy.
Picture
Ruotsin IHE:n (Institutet för Hälsö- ock Sjukvård ekonomi) raportin mukaan rahapelaaminen maksoi vuonna 2018 ruotsalaisille veronmaksajille 1,4 miljardin euroa. Rahapelimonopoli Svenska Spelin tuotot olivat puolestaan samaisena vuonna 829 miljoonaa euroa. Tappio yhteiskunnalle oli 571 miljoonaa euroa.
Australiassa Victorian osavaltion, jonka asukasluku on 6,3 miljoonaa (Suomi 5,5 miljoonaa), rahapelaamisen hintalapuksi on arvioitu 6,37 miljardia euroa vuodessa.

Veikkauksen rahapelaajien tappiot tuottavat yhteiskunnalle noin 1,27 miljardia euroa. Siitä Veikkaus tulouttaa, ministeriöiden kautta kierrätettynä, 1 miljardia euroa vuodessa edunsaajille. Se ei riitä haittakulujen kattamiseen. Haitat maksetaan verovaroista mielenterveyshoitoina, asumistukina, toimeentulotukina, eläkkeinä ja oikeuskuluina. Rahapelaaminen on kansanterveydellinen katastrofi ja valtava taakka meille veronmaksajille.

​Rahapeleihin hävityt rahat ovat myös poissa muusta kulutuksesta ja sitä kautta verotuloista. Kun peliongelmainen menee kauppaan, hän ei suinkaan osta ruokaa tai muita hyödykkeitä, vaan työntää rahansa peliautomaatin kitaan.
Rahapelaaminen lisää myös alueellista eriarvoisuutta. Pienempituloisten maakuntiin myönnettiin veikkaushäviöistä keskimäärin vähemmän avustuksia kuin suuriin maakuntiin.
Suomen rahapelijärjestelmä toimii tulonsiirtona vähävaraisemmilta varakkaammille.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

12. Rahapeliautomaatit ovat kaikkein eniten haittoja aiheuttava rahapelituote​


Nykyiset 2000-luvun rahapeliautomaatit on täysin päämäärätietoisesti rakennettu koukuttamaan ja pitämään pelaaja koukussa. Niiden koukuttavuuden suunnittelussa on käytetty edistyneintä neuropsykologista tietoa siitä, kuinka ihmisaivot saatetaan transsimaiseen ”konetilaan”. Kosketus todellisuuteen katoaa ja ihmisen itsensä sijaan häntä hallitsevat pelin algoritmit.
Picture
​Koukuttavuus saadaan aikaan läheltä piti -tilanteiden, voitoksi naamioutujen tappioiden sekä elämyksellisten ääni- ja kuvaefektien avulla. Tutkimusten mukaan läheltä piti -tilanteet aktioivat aivojen mielihyväkeskuksia jopa enemmän kuin voitot.
 
fMRI-kuvaukset ovat paljastaneet, että rahapeliautomaatit aiheuttavat aivoissa samankaltaisia muutoksia kuin kokaiini. 
Jos rahapeliautomaatit kehitettäisiin vasta nyt, niiden käyttö luultavasti kiellettäisiin välittömästi.
 
Toimittaja Senja Larsen on tehnyt loistavan twiitti-ketjun rahapeliautomaattien vaarallisuudesta pohjautuen pelitutkija Natasha Dow Schüllin kirjaan Addiciton by design.
Hän kirjoittaa: ”Nopeat videopohjaiset rahapeliautomaatit ovat voimakkaita amfetamiinin kaltaisia psykosimulantteja. Niitä kutsutaan uhkapelaamisen crack-kokaiiniksi ja digimorfiiniksi. Mikään muu rahapelaamisen muoto ei manipuloi ihmismieltä yhtä tehokkaasti, kuin nämä laitteet."

Suomessa on 18 500 hajasijoitettua rahapeliautomaattia kaupoissa, kioskeissa, huoltoasemilla ja ravintoloissa. Lisäksi niitä on pelisaleissa 2580 kpl.
Rahapelikoneita on sijoitettu eniten vähävaraisten asuma-alueille.
Rahapeliautomaateilla voi pelata myös Veikkauksen nettikasinolla.
 
Rahapeliautomaateilla Veikkaus kerää vuosittain 700 miljoonaa euroa. Se on 40 % Veikkauksen 1,7 miljardin pelikatteesta. Pelikate lasketaan vähentämällä liikevaihdosta pelaajille maksetut voitot.
 
Yksi automaatti rosvoaa pelaajilta keskimäärin 27 000 euroa vuodessa. Siitä Veikkaus maksaa kauppiaalle 17 %. Yhdestä pelikoneesta kauppias nettoaa siis vuodessa noin 4 570 euroa.
 
Euroopan unionin julkisoikeusasiamies La Pergola näki kauppiaille maksettavan provision
ristiriitaisena pelihaittojen torjunnassa jo vuonna 1999. Hän piti kauppiaiden palkitsemista ihmisten pelihalulla myös esteenä alaikäisvalvonnalle
Yksityisten kauppiaiden ei tulisi hyötyä ihmisten uhkapelaamisesta.
 
Korttimaksupäätteellä maksaminen kivijalka-automaateilla lisäsi pelaamista. Pelaajilta saadaan sen avulla huiputettua vuosittain yli 100 miljoonaa euroa enemmän.
Veikkaus on myös halunnut, että peliautomaateilla voisi pelata luottokortilla. Toistaiseksi velaksi pelaamisen kielto pysyy kuitenkin ennallaan.
 
Veikkaus on 2019 julkaistuissa kehittämistoimenpiteissään luvannut poistaa 3500 hajasijoitettua pelikonetta vuoden 2020 loppuun mennessä. Se ei tule ehkäisemään pelaamista. On samantekevää onko kaupan aulassa 7 vai 9 rahapeliautomaattia.
​
​Vuonna 2022 hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin astuu voimaan pakollinen tunnistautuminen. Se mahdollistaa pelinhallintavälineiden, kuten tappiorajan ja erilaisten muistutusten asettamisen. Tutkimusten mukaan ongelmallisesti pelaavat eivät kuitenkaan vapaaehtoisuuteen perustuvia pelinhallintavälineitä käytä.
Lisäksi pelisalien peliautomaatit tulevat mitä ilmeisemmin jäämään tunnistautumisen ulkopuolelle.
 
Tunnistautumiseen liittyy myös lukuisia riskejä. Jos Veikkaus käyttää tunnistautumista markkinointivälineenä kasvattaakseen pelaamisen määrää, tunnistautuminen tulee lisäämään haittoja.
 
​Rahapeliautomaatit eivät kuulu ihmisten arkiympäristöihin. Niillä pelaaminen täytyy rajoittaa suljettuihin ja valvottuihin tiloihin kuten pelisaleihin.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

13. Ikärajoja ei valvota


Suomessa rahapelaaminen kiellettiin alaikäisiltä vuonna 2011. Nuorten rahapelaaminen on siitä asti vähentynyt, mutta on edelleen suuri ongelma, etenkin kauppojen rahapeliautomaateilla.

Vuonna 2015 alaikäisistä 37 % ilmoitti pelanneensa rahapelejä.​

Ostokokeiden perusteella 88 % nuorista pääsee pelaamaan rahapelejä kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla ilman ikärajatarkistusta.
Valvontaa ontuu eikä mikään instanssi puutu siihen. Tiettävästi yksikään kauppa, kioski, ravintola tai huolto-asema ei ole koskaan menettänyt lupaansa pitää rahapeliautomaatteja tilassaan puutteellisen valvonnan vuoksi.
Kauppiaille ei ole järin suurta intressiä valvoa pelaamista. Siitä pitää huolen 17 % provisio.
 
Tilanne on mitä ilmeisemmin kohentumassa vuonna 2022, kun hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin astuu voimaan pakollinen tunnistautuminen.
Picture
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

14. Veikkausta ei valvo kukaan


Veikkauksen ympärille on kehitetty hallintohimmeli, josta ei ota selvää Erkkikään. Himmeliin kuuluu 11 laatikkoa, joita KKV:n professori Maliranta esitteli Ylen A-studiossa 25.10.19.
​

Laatikoissa on eri toimijoita, jotka ohjaavat ja valvovat rahapelitoimintaa. Niitä ovat mm. eduskunta, valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtionvarainministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, Rahapeliasioiden neuvottelukunta, Poliisihallitus, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunta, Veikkauksen hallintoneuvosto ja Veikkauksen eettinen neuvosto.
Picture
Veikkauksen valvontahimmeli.
​Koska ohjaajia ja valvojia on monta, todellisuudessa Veikkausta ei ohjaa eikä valvo kunnolla kukaan. Kukaan ei seuraa, toteuttaako Veikkaus monopolin EU-oikeutusta, pelihaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä.
Niin taataan monopolin ja edunsaajien intressit.
 
Esimerkiksi Poliisihallitukselle ilmoitetuista Veikkauksen epäeettisistä mainoksista, kuten kesällä 2019 kohua herättäneiden Veikkauksen terapeuttimainoksesta ja Keno-mainoksesta, ei seuraa mitään sanktiota. Mainosten poisvetäminen riittää.
 
Veikkaus voi mainostaa miten huvittaa, lypsää kansalaisiaan 21 000 rahapelikoneella, tarjota netissä superkoukuttavia maltalaispelejä, antaa harhaanjohtavaa tietoa, pimittää tietoa, jättää toimittamatta vaadittuja aineistoja viranomaisille ja lypsää jo lypsettyjä rahapeliongelmaisia. Se on kuin valtio valtiossa.
Järjestelmä on viritetty sellaiseksi, että kokonaisvaltainen sääntely ja arviointi on mahdotonta.
 
Toimimaton valvonta on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Se vaatii rahapelimonopolin järjestämiseltä johdonmukaista, järjestelmällistä, tiukkaa ja tehokasta viranomaisvalvontaa.
 
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on verrannut eri maiden rahapelijärjestelmiä. Mukana ovat olleet Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia ja Australia. Vain Suomessa rahapelien sääntely on hajautettu 11 eri toimijalla. Muissa maissa sääntely on keskitetty yhdelle. Esimerkiksi Ruotsissa rahapelisääntelystä vastaa Spelinspektionen ja Iso-Britanniassa Gambling Commission.
 
Suomen sääntelyjärjestelmä on keskitettävä yhteen organisaatioon, ja sen riippumattomuus Veikkauksesta ja edunsaajista on taattava.
Picture
Teoksesta Suomalaisen rahapelaamisen tilannekatsaus 2017, THL
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

15. Suomen rahapelijärjestelmä luo ja ylläpitää epäterveitä rakenteita



​Suomea on totuttu pitämään maana, jossa korruptioon viittaavia piirteitä on vähän jos lainkaan. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus: Suomen rahapelijärjestelmä.
​

Siinä on kolme merkillistä piirrettä. Yksi on veikkaushäviövarojen korvamerkitseminen kolmannelle sektorille, toinen on edunsaajien osallistuminen rahapelipoliittiseen päätöksentekoon ja valvontaan ja kolmas on poliitikkojen sidonnaisuudet Veikkaukseen.
Tähän rahapelihäkkyrään liittyy paljon eturistiriitoja sekä epäselvää rahanjakoa ja käyttöä.

Picture
Fingerpori, HS 30.12.2019

Picture

Järjestöjen varma rahaputki
 
Ongelman ydin on, että veikkaushäviövarat jaetaan järjestöille korvamerkittynä valtion budjettikehikon ulkopuolella. Se on täysin poikkeuksellista. Kaikki muut valtiolle tulevat verot ja tuotot, kuten toisen monopoliyhtiön Alkon tuotot, tuloutetaan suoraan valtion budjettiin ja niiden jakamisesta päättää eduskunta.
 
Järjestöjen rahoituksesta taas päättävät tahot, kuten STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) ja jäsenjärjestöjen kattojärjestöt. Ne käyttävät siten merkittävää ulkoparlamentaarista valtaa.
Ja kun kaikki muut valtion rahoituskohteet poliisista vanhustenhoitoon joutuvat kilpailemaan niukkuudesta keskenään, järjestöjen rahavirta on takuuvarma – kunhan peliongelmaisten määrä pysyy vakiona ja kunhan omaa rahoitusta lobataan tehokkaasti.
Järjestöt lobbareina

​Lobbausta varten Veikkauksen edunsaajilla on omia byrokraattisia kattojärjestöjä, kuten Soste, EHYT ry, Kulta ry ja Suomen Mielenterveysseura. Niissä ei ole jäseninä kansalaisia vaan toisia järjestöjä. Ne ovat rahapelaajien tappioilla pulskasti eleleviä edunvalvontajärjestöjä, joiden pääasiallinen tehtävä on lobata rahapelimonopolia ja valtaapitäviä oman ja jäsenjärjestöjensä rahavirtojen turvaamiseksi.
Järjestöt eivät lobbaa vain Suomen rajojen sisäpuolella. Ne lobbasivat vuosikymmenen myös Byrsselissä yhteenliitymällä nimeltään Veikkauksen edunvälittäjät. Verkoston tehtävä oli vaikuttaa suomalaisen rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttämisen ja sen mahdollistaman rahoituksen puolesta.
Verkoston paljastuttua syksyllä 2019, se yllättäen vuoden 2020 alussa lopetettiin.​

Järjestöjen ja poliitikkojen ristikkäissidos
 
Merkittävimpien edunvalvontajärjestöjen johdossa häärää puoluepoliittisesti
aktiivisia järjestöjyriä. Heillä ja kansanedustajilla on vahva ristikkäissidos. Kymmenet kansanedustajat ovat päättävissä asemissa yhdistyksissä ja muissa toimijoissa, jotka saavat rahoitusta veikkaushäviövaroista.
Picture
Edunsaajien ei tule osallistua rahapelipoliittiseen päätöksentekoon eikä valvontaan.
Poliitikot, järjestöpomot ja Veikkaus-pomot muodostavat Suomen laajimman ja vaikutusvaltaisimman hyvä veli -avunantoverkoston. Ne myös asettavat yhdessä Veikkaukselle tuottotavoitteet eli tuloutusvaatimuksen.
2020 valtion talousarvioon nimi muutettiin tuottoarvioksi. Nimen muuttaminen ei muuttanut tarkoitusta.
​
12 edunvalvontajärjestön johtajaa on myös päättämässä keskeisistä rahapelipoliittisista linjauksista ja ”ehkäisemässä pelihaittoja” Veikkauksen hallintoneuvostossa. Samoin he ovat mukana sisäministeriön Rahapeliasioiden neuvottelukunnassa.
 
Rahapelaajien tappioilla elävät järjestöt ”ehkäisevät pelihaittoja” myös Sosiaali- ja terveysministeriön Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmässä ja Veikkauksen eettisessä neuvostossa.
Järjestöjä on kuultu tarkalla korvalla myös arpajaislain uudistamisessa.
 
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on selvityksessään 2019 puuttunut edunsaajien eriskummalliseen hääräilyyn rahapelipoliittisessa päätöksenteossa. Sen muistuttaa, että eturistiriitainen asema voi olla esteenä todellisesti toimivalle, puolueettomalle ja tehokkaalle viranomaisvalvonnalle. Lisäksi se ehdottaa eturistiriitojen ratkaisuksi rahapelituottojen ohjaamista suoraan valtion budjettiin.

​Järjestöt ja poliitikot jarruttavat pelihaittojen ehkäisyä
 
Yllä esitetyn valossa ei ole enää epäselvää, miksi rahapeliongelmat ovat Suomessa vuosi vuodelta kasvaneet ja pahentuneet.
Edunsaajat ja suurin osa poliitikoista vastustavat rajusti kaikkia rahapelihaittoja ehkäiseviä toimenpiteitä. Niiden suurin huoli on pelieurojen vähentyminen ja valuminen muille kuin niille eli ulkomaisille nettikasinoille. Järjestöt ovatkin ehdottaneet arpajaisveroa laskemista, että veikkaushäviövaroista jäisi niille enemmän rahaa.
 
Toki ne tunnustavat pelihaitat lausunnoissaan sanoin: ”Olemme huolissamme. Rahapeliongelmiin on puututtava”. Kun olisi siirryttävä teoriasta käytännön toimiin, niiden jarrupoljin on syvemmällä kuin Telluksen ydin.
 
Ehkä vastenmielisin ilmiö edunsaajien ulostuloissa on Suomen rahapelipolitiikkaa kritisoivien ihmisten, etenkin pelihaittojen kokemusasiantuntijoiden leimaaminen ulkomaisten kasinoiden agenteiksi - ilman mitään todisteita tai näyttöä.
 
On vaikea uskoa, että yhdenkään kansainvälisen kasinon edustaja olisi osallistunut yhteenkään julkiseen suomenkieliseen rahapelipoliittiseen keskusteluun. Ulkomaisilla kasinoilla ei ole intressiä valloittaa Suomea. Niiden tilanne on nyt ihanteellinen. Valmiiksi pelimyönteiseksi kasvatettu Suomen kansa voi pelata niiden sivustoilla eikä niiden tarvitse maksaa euroakaan veroja Suomeen. 
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

16. Veikkaus ei toimi vastuullisesti


Vastuullisuudella tarkoitetaan rahapelien tarjoamista kuluttajia suojelevalla tavalla. Siihen kuuluvat kaikki rahapelihaittoja ennaltaehkäisevät ja vähentävät toimet. Lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat kiinteästi vastuullisuuden toteuttamisen seuranta ja raportointi.

​Vastuullisuuteen ei riitä pelkkä arpajaislain ja kuluttajasuojalain mukaan toimiminen. 
Yrityksissä vastuullisuus käsitetään toimintana, joka ylittää pelkän lakien mukaan toimimisen. 
Picture
Lääkeyhtiö ei markkinoi unilääkettä siksi, että se on vastuullinen. Se ei markkinoi lääkettä, koska laki kieltää sen. Jotta Veikkaus voisi kutsua itseään vastuulliseksi peliyhtiöksi, sen tulisi siis ylittää se, mitä mm. Poliisihallituksen linjaukset ja arpajaislaki yhtiöltä edellyttävät.​
 
KKV:n mukaan Veikkaus ei noudata omia vastuullisuusperiaatteitaan. Suomessa ei ole panostettu rahapelihaittojen ennaltaehkäisyyn eikä vähentämiseen.
Myös Tekirin 2019 tekemän selvityksen mukaan Veikkauksella on vastuullisuudessaan runsaasti parannettavaa.
 
Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja ongelmien ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen on puuttua pelien tarjontaan eli rajoittaa rahapelipaikkojen aukioloaikoja, määriä ja sijaintipaikkoja.
 
Suomessa pelitarjonta on päätä huimaavaa ja pelit ovat saatavilla 24h.
Veikkauksella on noin 21 380 rahapeliautomaattia yli 6 500 pelipaikassa. Pelisaleihin on sijoitettu automaatteja 2580 kpl; kauppoihin, kioskeihin, huoltoasemille ja ravintoloihin 18 500.
Lisäksi Lottoa, Kenoa, Pitkävetoja ja muita kuponkipelejä voi pelata noin 3 700 pelipisteessä. Totoa voi pelata raviradoilla ja tuhannessa pelipaikassa.
Veikkauksella on myös yksi kasino Helsingissä ja toinen valmistumassa Tampereelle.
 
Veikkauksen verkkokaupassa uhkapelaa viikoittain noin 550 000 asiakasta, mikä tekee siitä Suomen suurimman kuluttajaverkkokaupan.
Rahapelit löytyvät myös puhelimesta. Enää ei tarvitse ojentautua kotisohvalta menettääkseen palkkansa tunnissa.
 
Vuoden 2020 loppuun mennessä pelipisteiden hajasijoitettujen automaattien kokonaismäärä tulee olemaan 15 000 kappaletta ja suurissa myyntipaikoissa tulee jatkossa olemaan korkeintaan 7 rahapeliautomaattia ja pienemmissä 5.
Muutaman pelikoneen poisto ehkäise pelaamista. Kaikki pelipaikan automaatit ovat harvoin käytössä. Poikkeuksina voivat olla eläkkeen tai muiden sosiaalietuuksien maksupäivät.
Vuonna 2022 hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin astuu voimaan pakollinen tunnistautuminen. Se mahdollistaa pelinhallintavälineiden, kuten tappiorajan ja erilaisten muistutusten asettamisen. Tutkimusten mukaan ongelmallisesti pelaavat eivät kuitenkaan vapaaehtoisuuteen perustuvia pelinhallintavälineitä käytä.
Lisäksi on edelleen osittain epäselvää, tulevatko pelisalien rahapeliautomaatit vuonna 2023 tunnistautumisen piiriin. Veikkaus kertoo suunnittelevansa sitä.
 
Tunnistautumiseen liittyy lukuisia riskejä. Jos Veikkaus käyttää tunnistautumista markkinointivälineenä kasvattaakseen pelaamisen määrää, tunnistautuminen tulee lisäämään haittoja.
 
Rahapeliautomaatit eivät missään muodossa kuulu ihmisten arkiympäristöihin. Niillä pelaaminen täytyy rajoittaa suljettuihin ja valvottuihin tiloihin kuten pelisaleihin.
 
Vastuuttomuudesta kertoo myös se, että vaikka pelaaja saa pyytäessään yksittäiseen pelisaliin ”pelikiellon”, se ei estä hänen pelaamistaan. Pelikieltosopimuksessa pelaaja allekirjoituksellaan ja valokuvallaan lupaa itselleen pysytellä pois pelisalista.
”Sopimus” on lähinnä vitsi eikä auta rahapeliongelmaista pelaamattomuudessa.
​Rahapeliongelmainen ei myöskään voi saada totaalista kaikki kanavat kattavaa pelikieltoa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa se on mahdollista, vaikka niissä ei edes ole monopolia vaan lisenssijärjestelmä.
 
Veikkaus on myös tuonut markkinoille entistäkin haitallisempia ja vaarallisempia ulkomaisia pelejä. Vain siten se pysyy kilpailukykyisenä ja pystyy koukuttamaan uusia pelaajia ja pitämään hyppysissään jo koukuttuneet asiakkaat.
Rahapelaajien häviämät rahat eivät siis enää ohjaudu Suomeen vaan ulkomaisille kasinoyrityksille, kuten Yggdrasille ja NetEntille.
Picture
​Pöyristyttävimpiä ovat poiminnat Veikkauksen toimintastrategiasta.
Vuoden 2018 toimintastrategiaan Veikkaus on kirjannut parhaiksi, ”pidän kiinni” -asiakkaikseen yli 700 euroa/kk nettipeleissä häviävät pelaajat.
Veikkauksen vuosien 2019-2021 strategia perustuu ”kilpailukykyiseen yksinoikeusasemaan. Tavoitteena on rakentaa Veikkauksesta toimija, joka menestyy myös kansainvälisessä kilpailussa”.
Vuoteen 2022 mennessä se pyrkii tuloskeskeisyyteen, pelikatteen maksimointiin ja uusien nuorten asiakkaiden värväämiseen.
 
KKV:n mukaan Veikkaus ei noudata vastuullisuutta eikä säännöksiä myöskään markkinoinnissa. Markkinoinnin epäkohdista voi lukea täältä.
 
Veikkaus on jäänyt useaan otteeseen kiinni myös harhaanjohtavien lukujen ja tietojen esittämisestä.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

17. Yhteisen hyvän harha


Veikkaus, siihen sidoksissa olevat poliitikot ja rahapelaajien häviöistä riippuvaiset järjestöt hyödyntävät tehokkaasti hyväntekijäimagoa uhkapelaamisen valkopesussa. Veikkauksen pelit eivät ole niin pahoja, koska rahat menevät ”hyvään”.

Kukaan ei ole tuota hyvää 
kuitenkaan määritellyt. Ei ole olemassa kriteereitä, joilla jokin rahapelihäviöillä rahoitettava toiminta luokitellaan hyväksi.
Picture
Edustaako AY-liikkeitä lähellä olevien lomajärjestöjen, uskonnollisten ja poliittisten järjestöjen tai oopperan ja baletin toiminta ”yhteistä hyvää”?
Entä miksi järjestöjen on jatkuvasti pidettävä meteliä määrittelemättömästä ”yhteisestä hyvästä”? Emme kuule poliisien, lastenhoitajien, siivoojien, lääkärien tai opettajien toitottavan hyvästä, jota he kaikki epäilemättä tekevät.
Järjestöjen tekemä työ ei ole sen parempaa tai arvostettavamaa kuin mikään muukaan yhteiskunnallisesti tärkeä muiden hyväksi tehty työ.
 
Yhteisen hyvän harhaa edistää se, että lukuisat veikkaushäviövaroin toimivat edunsaajat ovat haalineet itselleen tärkeitä tehtäviä, jotka itse asiassa kuuluisivat yhteiskunnalle. Järjestöistä on tullut julkisen sektorin palveluntuottaja.

Kun päihde- tai rahapeliriippuvainen tai hänen läheisensä hakee apua sairauteensa, hänet lähetetään A-klinikalle. A-klinikka Oy on A-klinikka-säätiön omistama yritys, jota rahapelaajat avustivat vuonna 2019 3,4 miljoonalla eurolla.
Kun mielenterveysongelmaisen läheinen hakee tukea jaksamiseen, hän löytää sitä veikkausrahoin toimivasta FinFami ry:stä.  Kun joku on asunnoton, niin Vva ry auttaa.
Lukuisat Veikkauksen edunsaajat, hoiva- ja vanhuspalveluista työllistämiseen ja museoiden ja teattereiden ylläpitoon, hoitavat yhteiskunnalle kuuluvia perustehtäviä. Samalla ne vääristävät kilpailua ja ovat tukko yrittämiselle.
Tähän olisi ehdottomasti saatava muutos.
Jos toimintaa pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä, sen olisi kuuluttava julkiselle sektorille.
Toki järjestöt voivat toimia palveluntuottajia, mutta ilman Veikkauksen pelaajien häviörahoja ja samoilla markkinaehdoilla kuin yksityiset yritykset.
​​Manulle illallisen tapaan tipahtava raha voi myös saada hyveellisimmänkin yhdistyksen vääristelemään ja kaunistelemaan tilastojaan, toimintaansa ja saavutuksiaan. Etenkin kun seuranta ja valvonta ovat puutteellisia.
​
Julkisuudessa ovat olleet mm. Työväen urheiluliiton haamuseurat, nuorisojärjestö 4H:n haamujäsenet ja Solaris-lomien hankintalakia rikkovat huijaukset. Kritiikkiä on sadellut myös tehottomista hankkeista, katoavista rahoista, luovasta kirjanpidosta ja rahan valumisesta suurille liitoille ja katto-organisaatioille ruohonjuuritason sijaan.
Picture
​Nuorisosäätiön kadonneista miljoonista käräjöitiin, mutta mihin katoavat esimerkiksi sotaveteraanien avustukset? Eivät ainakaan itse veteraaneille.

​On selvää, että osan veikkausvaroista riippuvaisen ”yhteisen hyvän” tuottajan rahoitus katkeaisi, jos niiden rahoituksesta päätettäisiin normaalin budjettimenettelyn kautta.  Silloin ne joutuisivat kilpailemaan niukoista resursseista mm. varhaiskasvatuksen ja perusterveydenhuollon kanssa.
 
Tutkimukset osoittavat, että rahapelaaminen toimii pääosin rahansiirtona vähävaraisilta hyväosaisille ja köyhistä maakunnista varakkaisiin kaupunkeihin.
Takaisin alkuun.
Lue myös Suomen rahapelijärjestelmä pähkinänkuoressa.

© Terveen rahapelikulttuurin puolesta ry
  • Etusivu
  • Yhdistys
    • Yhteystiedot
    • Mitä asioita ajamme?
    • Yhdistyksen säännöt
    • Yhdistyksen historia
    • Tietosuojaseloste
  • Jäseneksi
    • Miksi liittyä jäseneksi?
    • Liity jäseneksi
  • Suomen rahapelijärjestelmä
    • Suomen rahapelihistoria
    • Suomen rahapelijärjestelmä
    • Mikä Suomen rahapelikulttuurissa ja -politiikassa mättää?
    • Apua rahapeliongelmiin
  • Ajankohtaista
    • Kuntavaalit
    • Lausunnot ja kannanotot
    • Blogi
  • Tarinoita
    • Lähetä oma tarinasi