Suomen rahapelihistoria |
|
Suomessa organisoitunut rahapelaaminen sai alkunsa 1938, jolloin perustettiin Raha-automaattiyhdistys ry (RAY).
Uhkapelaamiseen liittyvät ongelmat tiedostettiin jo silloin. Alkuaikoina RAY ei esimerkiksi sijoittanut pelikoneita köyhän kansan osan suosimiin ravintoloihin. Rahapelikoneista saadut pelaajien häviöt ohjattiin hyväntekeväisyysjärjestöille, joille ei silloisesta köyhästä Suomesta tahtonut helposti löytyä rahoitusta muusta lähteestä. 1940 perustettiin urheiluvedonlyöntipeleihin keskittyvä Tippaustoimisto, josta tuli 1970-luvulla Veikkaus. Samalla ravipelit erotettiin Suomen Hippokselle eli Fintotolle. Veikkauksen rahapelaajien tappiot ohjattiin urheilu- ja nuorisotyöhön mutta myös tieteelle ja taiteelle, Fintoton hevosurheiluun. |
Amerikkalainen rahapeliautomaatti 40-luvulta
|
Vuonna 2017 RAY, Veikkaus Oy ja Fintoto Oy yhdistettiin yhdeksi uhkapeliyhtiöksi, joka sai nimen Veikkaus.
Suomi oli liittynyt EU:hun vuonna 1995 eikä EU katsonut suopein silmin Suomen rahapelimonopolia. Uhkapelaamisesta syntyneiden häviövarojen jakamista kolmannelle sektorille eli edunsaajille ei EU:n mukaan voitu pitää monopolin oikeutuksena. Niinpä uhkapelifuusio perusteltiin EU:lle pelihaittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä.
Valitettavasti pelihaittojen ehkäiseminen on EU:lle taitavasti kerrottu satu. Todellinen syy on Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaaminen rahapelaajien häviöillä.
Peliyhtiöiden yhdistymistä perusteltiin myös rahapeliyhteisöjen keskinäisen kilpailun ja markkinointitarpeen vähentymisellä.
Perustelujen vastaisesti rahapelihaitat eivät ole peliyhteisöjen yhdistymisen myötä vähentyneet. Markkinointiin käytetty summa on pienentynyt mutta itse markkinointi on kehittynyt aggressiivisemmaksi ja epäeettisemmäksi.
Alun ylevä tarkoitus tehdä hyvää kansalaisten häviämillä uhkapelivaroilla on kääntynyt kansalaisia vastaan. Uhkapelaamisesta on tullut kansalaisjärjestöjen välillinen elinkeino, likainen bisnes jossa valtionyhtiö Veikkaukselle on annettu vapaat kädet koukuttaa kansaa keinoja kaihtamatta.
Suomi oli liittynyt EU:hun vuonna 1995 eikä EU katsonut suopein silmin Suomen rahapelimonopolia. Uhkapelaamisesta syntyneiden häviövarojen jakamista kolmannelle sektorille eli edunsaajille ei EU:n mukaan voitu pitää monopolin oikeutuksena. Niinpä uhkapelifuusio perusteltiin EU:lle pelihaittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä.
Valitettavasti pelihaittojen ehkäiseminen on EU:lle taitavasti kerrottu satu. Todellinen syy on Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaaminen rahapelaajien häviöillä.
Peliyhtiöiden yhdistymistä perusteltiin myös rahapeliyhteisöjen keskinäisen kilpailun ja markkinointitarpeen vähentymisellä.
Perustelujen vastaisesti rahapelihaitat eivät ole peliyhteisöjen yhdistymisen myötä vähentyneet. Markkinointiin käytetty summa on pienentynyt mutta itse markkinointi on kehittynyt aggressiivisemmaksi ja epäeettisemmäksi.
Alun ylevä tarkoitus tehdä hyvää kansalaisten häviämillä uhkapelivaroilla on kääntynyt kansalaisia vastaan. Uhkapelaamisesta on tullut kansalaisjärjestöjen välillinen elinkeino, likainen bisnes jossa valtionyhtiö Veikkaukselle on annettu vapaat kädet koukuttaa kansaa keinoja kaihtamatta.