Suomen rahapelijärjestelmä |
Uhkapeliyhtiöiden tehtävä on houkutella ihmiset pelaamaan ja häviämään peleissä mahdollisimman paljon rahaa.
|
Suomessa on rahapelaamisessa monopolijärjestelmä. Vain Veikkaus voi manner-Suomen alueella toimeenpanna ja markkinoida rahapelejä.
Veikkaus korostaa julkisuudessa vastuullisuutta. Uhkapeliyhtiönä sen tehtävä on kuitenkin houkutella ihmiset pelaamaan ja häviämään peleissä mahdollisimman paljon rahaa. Rahapelituotteille ja -mainonnalle altistuvat Suomessa kaikki vauvasta vaariin. Uhkapelaamisesta on tehty arkinen "viihde". |
Veikkaus mainostaa
|
Rahapelien normalisoitumisesta johtuen Suomessa pelataan eniten Euroopassa ja neljänneksi eniten koko maailmassa. Suomalaiset häviävät vuosittain 3 miljardia euroa rahapeleihin. THL:n mukaan 87,5 % pelatusta rahasta hävitään Veikkaukselle ja 12,5 % manner-Suomen ulkopuolisille peliyhtiöille. Kansalaisten kasvattaminen uhkapelaajiksi ohjaa ihmisiä pelaamaan myös ulkomaisille pelisivustoille.
17,8 % pelaajista tuottaa 80 % Veikkauksen häviöpotista ja 2,5% pelaajista 50 % häviöpotista. He ovat suurimmaksi osaksi heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia, pitkäaikaissairaita, työttömiä ja rahapeliongelmaisia. Ihmisiä, joiden ei pitäisi hävitä euroakaan. Rahapeliongelmien riskiryhmiä ovat lisäksi nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat.
Rahapeliautomaatit ovat koukuttavuudeltaan haitallisimpia pelejä. Niihin hävitystä rahasta yli puolet on peräisin riski- ja ongelmatasolla pelaavilta. Veikkaus onkin sijoittanut rahapeliautomaatteja eniten juuri vähävaraisten asuma-alueille.
THL:n mukaan Suomessa on 112 000 rahapeliongelmaista ja riskitasolla pelaa 397 000 henkilöä. Rahapeliongelmaisten määrä on pysynyt kymmenen vuotta samana. Kun läheiset lasketaan mukaan, rahapeliongelmat koskettavat 900 000 suomalaista.
Rahapelit aiheuttavat massiivisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Tyypillisiä haittoja ovat luottotietojen menetys, ylivelkaantuminen, ahdistuneisuus, masennus, parisuhdeongelmat, henkinen ja fyysinen väkivalta, asunnottomuus ja rikollisuus.
On laskettu, että uhkapelaamisen hintalappu väkiluvultaan Suomen kokoiselle valtiolle olisi 1,7 - 4,5 miljardia.
Pelaajien Veikkaukselle häviämät rahat kierrätetään ministeriöiden kautta ja jaetaan yleishyödylliseen toimintaan. Likainen raha hyvepestään. Merkittävimpiä avustuksien saajia ovat erilaiset säätiöt ja kansalaisjärjestöt.
Koska rahapelihäviöiden käyttäminen yleishyödylliseen toimintaan ei EU-tuomioistuimen mukaan voi olla rahapelimonopolin oikeutus, Suomen yksinoikeusjärjestelemä on perusteltu EU:lle peitetarinalla pelihaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä.
Arpajaislain mukaan Veikkauksen on toimeenpantava rahapelit niin, että pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään.
Tarina haittojen ehkäisemisestä on yhtä naiivi, kuin uskoisimme jonkin yksinoikeudella toimivan tupakkayhtiön ehkäisevän tupakointia sijoittamalla yli 20 000 tupakanmyyntipistettä arkisiin tiloihin ja markkinoimalla tupakkaa aggressiivisesti 40 miljoonan euron vuosibudjetilla.
Veikkauksen tavoitteet ovatkin täysin vastakkaisia pelihaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen kanssa.
17,8 % pelaajista tuottaa 80 % Veikkauksen häviöpotista ja 2,5% pelaajista 50 % häviöpotista. He ovat suurimmaksi osaksi heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia, pitkäaikaissairaita, työttömiä ja rahapeliongelmaisia. Ihmisiä, joiden ei pitäisi hävitä euroakaan. Rahapeliongelmien riskiryhmiä ovat lisäksi nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat.
Rahapeliautomaatit ovat koukuttavuudeltaan haitallisimpia pelejä. Niihin hävitystä rahasta yli puolet on peräisin riski- ja ongelmatasolla pelaavilta. Veikkaus onkin sijoittanut rahapeliautomaatteja eniten juuri vähävaraisten asuma-alueille.
THL:n mukaan Suomessa on 112 000 rahapeliongelmaista ja riskitasolla pelaa 397 000 henkilöä. Rahapeliongelmaisten määrä on pysynyt kymmenen vuotta samana. Kun läheiset lasketaan mukaan, rahapeliongelmat koskettavat 900 000 suomalaista.
Rahapelit aiheuttavat massiivisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Tyypillisiä haittoja ovat luottotietojen menetys, ylivelkaantuminen, ahdistuneisuus, masennus, parisuhdeongelmat, henkinen ja fyysinen väkivalta, asunnottomuus ja rikollisuus.
On laskettu, että uhkapelaamisen hintalappu väkiluvultaan Suomen kokoiselle valtiolle olisi 1,7 - 4,5 miljardia.
Pelaajien Veikkaukselle häviämät rahat kierrätetään ministeriöiden kautta ja jaetaan yleishyödylliseen toimintaan. Likainen raha hyvepestään. Merkittävimpiä avustuksien saajia ovat erilaiset säätiöt ja kansalaisjärjestöt.
Koska rahapelihäviöiden käyttäminen yleishyödylliseen toimintaan ei EU-tuomioistuimen mukaan voi olla rahapelimonopolin oikeutus, Suomen yksinoikeusjärjestelemä on perusteltu EU:lle peitetarinalla pelihaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä.
Arpajaislain mukaan Veikkauksen on toimeenpantava rahapelit niin, että pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään.
Tarina haittojen ehkäisemisestä on yhtä naiivi, kuin uskoisimme jonkin yksinoikeudella toimivan tupakkayhtiön ehkäisevän tupakointia sijoittamalla yli 20 000 tupakanmyyntipistettä arkisiin tiloihin ja markkinoimalla tupakkaa aggressiivisesti 40 miljoonan euron vuosibudjetilla.
Veikkauksen tavoitteet ovatkin täysin vastakkaisia pelihaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen kanssa.
Haittojen ehkäisyn sijaan Suomen rahapelitoimintaa ohjaa maksimaalisen tuoton tavoittelu.
|
Haittojen ehkäisyn sijaan Suomen rahapelitoimintaa ohjaa maksimaalisen tuoton tavoittelu. Valtio asettaa yhdessä edunsaajien kanssa Veikkaukselle vuotuisen tuloutusvaatimuksen ja Veikkauksen johtoa palkitaan sen täyttymisestä ja ylittämisestä. Jopa jokaisella rahapeliautomaatilla on tuottotavoite.
Tuotto-odotus on johtanut siihen, että Veikkauksen on pitänyt markkinoida aikaisempaankin aggressiivisemmin. |
Veikkauksen raaputusarpoja kaupan tiskillä
|
Pystyäkseen tehokkaammin koukuttamaan uusia pelaajia ja pitääkseen hyppysissään vanhat asiakkaansa Veikkaus on myös tuonut markkinoille entistäkin addiktoivimpia ulkomaisien peliyhtiöiden pelejä. Niiden kanssa Veikkaus on solminut jopa 20 vuoden sopimuksia. Veikkaus ei siis enää ole puhtaasti kotimainen. Osa ihmisten häviämästä rahasta valuu ulkomaisille peliyhtiöille ja veroparatiiseihin.
Vuoden 2018 toimintastrategiaan Veikkaus oli kirjannut parhaiksi, ”pidän kiinni” -asiakkaikseen yli 700 euroa/kk nettipeleissä häviävät peliongelmaiset. Vuoteen 2022 mennessä Veikkaus pyrkii tuloskeskeisyyteen, pelikatteen maksimointiin ja uusien nuorten asiakkaiden värväämiseen.
Vuosina 2019-2020 kansalaisten tietoisuus suomalaisesta ylimyönteisestä rahapelikuluttuurista, Veikkauksen epäeettisestä toiminnasta ja ristiriitaisesta kaksoisroolista pelientarjoajana ja pelaamisen ehkäisijänä lisääntyi. Sysäyksenä toimivat mm. hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistamisesta vaativa kansalaisaloite, Veikkauksen mainoskohut sekä Veikkauksen hankintalain vastaisesti tekemä sopimus.
Kohujen seurauksena Veikkaus on tehnyt vastuullisuustoimepiteitä, joiden anti on pitkälti kosmeettinen ja joiden pääasiallinen tarkoitus on monopolin legitimointi. Esimerkiksi Veikkauksen eettisestä neuvottelukunnasta ei ole sen perustamisen, joulukuun 2019, jälkeen kuulunut mitään. Uhkapeliyhtiö edunsaajineen itse valvomassa ja sääntelemässä itseään, ei voi olla toimiva ratkaisu.
Vuosittain Veikkauksen laariin pudonneesta 1,8 miljardista eurosta jaetaan 1 miljardin verran avustuksia ohi normaalin budjettijaon. Jakosuhde on seuraava:
- 53 % urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen (opetus- ja kulttuuriministeriö)
- 43 % terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (sosiaali- ja terveysministeriö)
- 4 % hevoskasvatuksen ja -urheilun edistämiseen (maa- ja metsätalousministeriö).
Veikkaushäviövaroilla rahoitetaan myös erilaisia hankkeita, kuten liikuntapaikkojen ja teattereiden rakentamisia ja peruskorjauksia. Suomen rahapelijärjestelmää on kutsuttu käänteiseksi Robin Hood –järjestelmäksi ja varjoverotusjärjestelmäksi. Vähävaraiset ja rahapeliongelmaiset rahoittavat oopperaa, balettia, museoita, tikkakerhoja ja uskonnollisia yhteisöjä.
Normaalin budjettijaon ulkopuolella jaettavat veikkausrahat luovat epäterveitä rakenteita, jossa poliitikot ja edunsaajat ylläpitävät, lobbaavat ja markkinoivat toinen toisiaan tarjoten toisilleen mm. vaaliapua ja työpaikkoja. Joka neljännellä kansanedustajalla on yhteys Veikkaukseen ja veikkausrahalla toimiviin järjestöihin.
Kansalaistoiminta ei Suomessa enää ole valtiosta riippumatonta. Siitä on tullut valtion jatke, eräänlainen varjo- tai puolijulkinen sektori, joka elää yhteiskunnan vähäosaisten uhkapelaamisen avulla.
Samalla se vääristää kilpailua ja haittaa yrittämistä.
Yhteys veikkaushäviörahojen ja tuettavien välillä olisikin katkaistava. Häviöt olisi korvamerkinnän sijaan ohjattava suoraan valtion budjettiin. Sieltä niitä voidaan edelleen jakaa normaalin budjettimenettelyn tapaan tärkeisiin kohteisiin.
Vuoden 2018 toimintastrategiaan Veikkaus oli kirjannut parhaiksi, ”pidän kiinni” -asiakkaikseen yli 700 euroa/kk nettipeleissä häviävät peliongelmaiset. Vuoteen 2022 mennessä Veikkaus pyrkii tuloskeskeisyyteen, pelikatteen maksimointiin ja uusien nuorten asiakkaiden värväämiseen.
Vuosina 2019-2020 kansalaisten tietoisuus suomalaisesta ylimyönteisestä rahapelikuluttuurista, Veikkauksen epäeettisestä toiminnasta ja ristiriitaisesta kaksoisroolista pelientarjoajana ja pelaamisen ehkäisijänä lisääntyi. Sysäyksenä toimivat mm. hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistamisesta vaativa kansalaisaloite, Veikkauksen mainoskohut sekä Veikkauksen hankintalain vastaisesti tekemä sopimus.
Kohujen seurauksena Veikkaus on tehnyt vastuullisuustoimepiteitä, joiden anti on pitkälti kosmeettinen ja joiden pääasiallinen tarkoitus on monopolin legitimointi. Esimerkiksi Veikkauksen eettisestä neuvottelukunnasta ei ole sen perustamisen, joulukuun 2019, jälkeen kuulunut mitään. Uhkapeliyhtiö edunsaajineen itse valvomassa ja sääntelemässä itseään, ei voi olla toimiva ratkaisu.
Vuosittain Veikkauksen laariin pudonneesta 1,8 miljardista eurosta jaetaan 1 miljardin verran avustuksia ohi normaalin budjettijaon. Jakosuhde on seuraava:
- 53 % urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen (opetus- ja kulttuuriministeriö)
- 43 % terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (sosiaali- ja terveysministeriö)
- 4 % hevoskasvatuksen ja -urheilun edistämiseen (maa- ja metsätalousministeriö).
Veikkaushäviövaroilla rahoitetaan myös erilaisia hankkeita, kuten liikuntapaikkojen ja teattereiden rakentamisia ja peruskorjauksia. Suomen rahapelijärjestelmää on kutsuttu käänteiseksi Robin Hood –järjestelmäksi ja varjoverotusjärjestelmäksi. Vähävaraiset ja rahapeliongelmaiset rahoittavat oopperaa, balettia, museoita, tikkakerhoja ja uskonnollisia yhteisöjä.
Normaalin budjettijaon ulkopuolella jaettavat veikkausrahat luovat epäterveitä rakenteita, jossa poliitikot ja edunsaajat ylläpitävät, lobbaavat ja markkinoivat toinen toisiaan tarjoten toisilleen mm. vaaliapua ja työpaikkoja. Joka neljännellä kansanedustajalla on yhteys Veikkaukseen ja veikkausrahalla toimiviin järjestöihin.
Kansalaistoiminta ei Suomessa enää ole valtiosta riippumatonta. Siitä on tullut valtion jatke, eräänlainen varjo- tai puolijulkinen sektori, joka elää yhteiskunnan vähäosaisten uhkapelaamisen avulla.
Samalla se vääristää kilpailua ja haittaa yrittämistä.
Yhteys veikkaushäviörahojen ja tuettavien välillä olisikin katkaistava. Häviöt olisi korvamerkinnän sijaan ohjattava suoraan valtion budjettiin. Sieltä niitä voidaan edelleen jakaa normaalin budjettimenettelyn tapaan tärkeisiin kohteisiin.
Yhteys veikkaushäviörahojen ja tuettavien välillä olisi katkaistava.
Häviöt olisi korvamerkinnän sijaan ohjattava suoraan valtion budjettiin.
Vastuu pelihaittojen ehkäisemiselle kuuluu ensisijaisesti poliitikoille ja Veikkaukselle, mutta myös meille kaikille muille.
Jokainen voi rakentaa pelikulttuuriltaan terveempää Suomea.
Poliitikkojen, hallituksen ja eduskunnan tulee asettaa pelihaittojen ehkäisy ykköseksi ja velvoittaa Veikkaus noudattamaan lakia sekä toimimaan vastuullisesti.
Kauppiaat voivat kieltäytyä sijoittamasta rahapeliautomaatteja, pelipisteitä ja markkinointimateriaalia tiloihinsa.
Edunsaajat voivat kieltäytyä vastaanottamasta epäeettisesti hankittua uhkapelirahaa ja kehittää itselleen eettisesti kestäviä rahoitusmalleja.
Kansalaiset voivat liittyä Terveen rahapelikulttuurin puolesta- yhdistykseen, valistaa lapsia ja nuoria rahapelaamisen liittyvistä riskeistä ja pidättäytyä haitallisimpien pelien, kuten rahapeliautomaattien, pelaamisesta.
Kouluissa ja sote-palveluja tarjoavissa yksiköissä rahapelaamisesta tulisi puhua, kuten puhutaan tupakasta ja päihteistäkin.
Lue, mitä asioita ajamme.
Lue tarkemmin, mikä Suomen rahapelipolitiikassa mättää.
Jokainen voi rakentaa pelikulttuuriltaan terveempää Suomea.
Poliitikkojen, hallituksen ja eduskunnan tulee asettaa pelihaittojen ehkäisy ykköseksi ja velvoittaa Veikkaus noudattamaan lakia sekä toimimaan vastuullisesti.
Kauppiaat voivat kieltäytyä sijoittamasta rahapeliautomaatteja, pelipisteitä ja markkinointimateriaalia tiloihinsa.
Edunsaajat voivat kieltäytyä vastaanottamasta epäeettisesti hankittua uhkapelirahaa ja kehittää itselleen eettisesti kestäviä rahoitusmalleja.
Kansalaiset voivat liittyä Terveen rahapelikulttuurin puolesta- yhdistykseen, valistaa lapsia ja nuoria rahapelaamisen liittyvistä riskeistä ja pidättäytyä haitallisimpien pelien, kuten rahapeliautomaattien, pelaamisesta.
Kouluissa ja sote-palveluja tarjoavissa yksiköissä rahapelaamisesta tulisi puhua, kuten puhutaan tupakasta ja päihteistäkin.
Lue, mitä asioita ajamme.
Lue tarkemmin, mikä Suomen rahapelipolitiikassa mättää.